Rokote suojaa tarttuvilta taudeilta, kuten penikkataudilta, parvovirusripulilta, tarttuvalta maksatulehdukselta, kennelyskältä ja raivotaudilta. Erityisesti metsästyskoirilla ja matkustavilla eläimillä raivotautirokote on erittäin tärkeä.

Koiranpennut rokotetaan tavallisesti 12 ja 16 viikon iässä. Kolmas rokote annetaan vuoden iässä, viimeistään vuoden päästä toisesta rokotuksesta. Perusrokotusten jälkeen koiralla on 1-3 vuoteen suoja rokotettuja tauteja vastaan.

Kennelyskärokote (Pi- tai KC-rokote) suojaa vain vuoden kerrallaan. Rokote parvoa, penikkatautia ja tarttuvaa maksatulehdusta vastaan antaa kolmen vuoden suojan perusrokotusten jälkeen. Raivotautia eli rabiesta vastaan rokotetaan ensimmäisen kerran yleensä 16 viikon iässä. Rokote uusitaan vuoden sisällä ja sen jälkeen se antaa 2-3 vuoden suojan. Aikuisia koiria rokotetaan 1-3 vuoden välein.

Lisäksi koirille voidaan antaa erilaisia erikoisrokotteita, kuten herpes, borrelioosi ja leptospiroosi.

Joskus kasvattajat suosittelevat parvorokotetta alle 12-viikoisille pennuille. Jos parvovirusripulia on todettu alueella, kannattaa koiranpentu rokottaa jo 8-9 viikon ikäisenä.

Rokote suojaa kissarutolta ja -influenssalta. Kissat suositellaan toisinaan rokotettaviksi myös raivotautia vastaan. Kissanpennut suositellaan rokotettavan koiranpentujen tapaan 12 ja 16 viikon iässä. Kolmannen kerran ne rokotetaan vuoden iässä tai viimeistään vuoden päästä toisesta rokotuskerrasta. Perusrokotuksen jälkeen rokote antaa kolmen vuoden suojan. Myös aikuiset kissat suositellaan rokotettavaksi samalla rokotusohjelmalla, jolloin rokote antaa kolmen vuoden suojan. Molemmat rokotettavat taudit ovat usein samassa pistoksessa.

HUOM! Suosittelemme kaikkien kissojen rokottamista. Mieluummin vaikka epäsäännöllisesti, kuin ei ollenkaan, jotta vältytään turhilta lääkityksiltä.

Koirien ja kissojen säännöllinen madottaminen on tärkeää. Pennut ja nuoret eläimet voivat saada matoja emältään, minkä vuoksi niitä tulee madottaa tiheämmin. Kissan- ja koiranpentu tulee madottaa noin viikko ennen rokotusta. Kasvattaja antaa yleensä ohjeet pennun madottamisesta.

Aikuisille koirille suositellaan madotusta kaksi kertaa vuodessa. Sisäkissat on hyvä madottaa, riippuen hieman kissan taustasta ja iästä. Ulkokissat saavat matoja hiiristä, rotista ja linnuista, minkä vuoksi niitä täytyy madottaa useamman kerran vuodessa. Suurin osa matolääkkeistä on ostettavissa apteekista ilman reseptiä. Jos lääkkeen antaminen on vaikeaa, ota yhteys eläinlääkäriin. Reseptillisistä matolääkkeistä löytyy mm. maustettuja tai niskaan valeltavia liuoksia.

Sivun ohjeistukset pätevät yleisellä tasolla Suomessa. Toisissa maissa saattaa olla erilaiset suositukset ja säädökset johtuen mm. erilaisesta tautitilanteesta.

HUOM! Matkustavan lemmikin suhteen rokotusvaatimukset vaihtelevat maasta toiseen. Ennen matkaa on tärkeää selvittää matkustusehdot, joihin voi liittyä rokotusten lisäksi madotuksia ja erilaisia terveystodistuksia. Ei riitä, että selvittää päämäärämaan vaatimukset, vaan on varmistuttava, että lemmikki voi palata lähtömaahan takaisin.  Suomessa Evira ohjeistaa  lemmikkien tuonti- ja vientiasioissa.